Jo Karjalan kunnailla lehtii puu, jo Karjalan koivikko tuuhettuu. Käki kukkuu siellä ja kevät on, vie sinne mun kaihoni pohjaton. Mä tunnen sun vaaras ja vuoristovyös ja kaskien sauhut ja uinuvat yös ja synnkkäin metsies aarniopuut ja siintävät salmes ja vuonojes suut. Siell' usein matkani määrätöin läpi metsien kulki ja näreikköin. Minä seisoin vaaroilla paljain päin, missä Karjalan kauniin eessäin näin. Tabbed by FinlandFighter (crow092@gmail.com)